Lähdimme ”viikonlopun” viettoon Tampereelle. Tällä kertaa leirintäalueeksi valikoitui Härmälä. Siellä tullut oltua muutamatkin kerrat mökeissä yötä, kun käyty sielläpäin, niin ei ollut meille vieras paikka.
Juhannusaattona Mika vaihtoi parit hihnat Ruuperttiin ja paisuntasäiliön korkin. Pikkasen tiputellut vettä ajossa, niin kokeiltiin auttaisiko tuo. Lähdimme ajelemaan kohti Tamperetta lauantaiaamusella. Auttoiko korkin vaihto?Juu ei, menomatka (n. 200km) meni n. 13Litraa vettä. Jep jep, ihanaa. Muutamat pysähdykset ja lisää vettä mutta perille päästiin.
Ensimmäisenä vähän evästä ja uimaan, pikkasen oli lämmin ilma ulkona… Porukkaa leirintäalueella oli kivasti, osa piti karaokeakin,musiikki soi ja kaikilla vaikutti olevan iloinen mieli. Meidän porukka kävi kokeilemassa myös minigolfia,hauskaa oli.
Saimme myös vieraita. Sukulaistyttö kera miesystävän tuli kylään suplaudoilla. Oltiin juuri uimassa kun nämä päätti yllättää meidät. Ihana ylläri,oli mukava nähdä.
Puoliltaöin alkoi olla aika untenmaille. Räppänät auki, jotta pystyi nukkumaan. Huh,kuuma. Neljän maissa heräsin sellaseen lokkien kirkunaan, että takaosan kattoikkuna oli pakko laittaa kiinni. Aamulla, kun heräsimme, söimme ja teimme eväät ja lähdimme kohti särkänniemeä. Menomatka ei mennyt ihan ilman kommelluksia: meinasimme mennä bussilla mutta siihen päästyämme saimme kuulla, että yhdellä kortilla voi maksaa vain yhden matkan. Emme sitten olleet tajunneet etukäteen ladata sovellusta, jotta olisimme saaneet kaikkien kyydit maksettua. No mutta ei hätää, mennää sähköpotkulaudoilla. Kerran kokeillut ja nyt piti matkata kera lapsen. Alun harjoittelun jälkeen se olikin hauskaa. Nähtiin Tamperetta vähän eri silmin kuin autolla ajettaessa. Perillekin päästiin ehjin nahoin.
Ensimmäisenä lapset halusivatkin mennä keinuun. Siitä sitten pikkuhiljaa kierrettiin aluetta, ensin mentiin lasten puolelle. Siellä onneksi laitteita auki jo klo 11.00, muuten laitteet aukesivat 12.00.
Ainoat laitteet, joihin joutui hetken aikaa jonottamaan, olivat tukkijoki ja koskiseikkailu, tietenkin. Olihan sen verran kuuma päivä, että välillä oli kiva käydä vähän kastautumassa. Minäkin jopa uskalsin pitkästä aikaa tukkijokeen, viime kerrasta vierähtänyt useampi vuosi, näin korkeanpaikankammoisena. Tällä kertaa menin kahdesti.
Vaikka olikin todella lämmin, hyvin jaksettiin kiertää laitteita, osaa useampaan kertaan. Vettä kului, paljon, sekä pikkusuolasta, hyvät eväät mukana.
Akvaariossa oli pientä ruuhkaa, kiva välillä käydä viileässä. Nuorimmainen varsinkin oli ihan innoissaan.
Ihan mahtava päivä, kaikki jaksoi hyvin, eikä kukaan kiukutellut. Yksi neideistä kävi ostamassa bubble tea- juoman, sai äitikin maistaa. Kaikkea ne keksivät, neiti tykkäsi, äiti ei ihan lämmennyt.
Lähdimme seiskan jälkeen kohti portteja, linja-auto lähti reilun kilometrin päästä, joten ei muuta kuin sähköpotkulaudoilla keskustaan bussipysäkille, kukaan meistä ei enää olisi jaksanut kävellyt.
Ruupertille päästyämme, ensimmäisenä vaihdoimme uikkarit, oli pakko päästä pulahtamaan viileään veteen, teki kyllä hyvää. Uimisen jälkeen söimme iltapalaa ja hetki vielä pelattiin yhdessä, sitten alkoikin osa porukasta väsähtämään. Mika kävi yhden tytön kanssa pelaamassa biljardia, me muut lähdimme untenmaille.
Aamulla herätessä oli lämmin sisällä, aamukaffet ulkona, ihan parasta. Lähdimme lasten kanssa vielä uimaan, Mika sillä aikaa teki meille ruoat.
Päätimme mennä keittiörakennukseen, siellä ihanan viileää.
Mika vaihtoi ennen kotimatkaa vanhan korkin paisuntasäiliöön. Vettä kului yli puolet vähemmän kuin menomatkalla.
Ennen kuin lähdimme Tampereelta, niin pitihän sitä käydä vielä Tampereen pienessä lelukaupassa, muutama tuote lähti sieltä mukaan.
Viikon päästä lähtee Ruupertti huoltoon, jos saisi korjattua tuon ylimääräisen veden menon. Sormet ja varpaat ristiin, ettei ole iso/kallis remppa..
